Elokuvassa Prey (2022) ihminen ottaa yhteen ulkoavaruudesta tulleen verenhimoisen muukalaisen kanssa.
1700-luvun Suurella tasangolla elävä Comanche-heimon tyttö Naru haluaa todistaa kykenevänsä metsästäjäksi. Puuman metsästys saa kuitenkin nopeasti kamalan käänteen, kun paljastuu, että synkässä metsässä piileskelee vielä vaarallisempi vastustaja: Avaruudesta saapunut verenhimoinen olento, joka metsästää Narun heimolaisia.
Hienointa elokuvassa on vahva vastakkainasettelu. Narulla on aseinaan vain kirves, jousi ja nuoli, kun taas avaruusolennolla on kehittynyttä teknologiaa kuten aseita, miinoja ja pimeänäkölaite. Tämä ajaa Narun ahtaalle ja pakottaa hänet turvautumaan voimankäytön sijasta oveluuteen. Uhkarohkeat tempaukset pitävät katsojan varpaillaan. Naru juoksee preerialla henkensä edestä, uppoaa suohon ja virittää avaruusolennolle ansoja.
Naru joutuu jatkuvasti pakenemaan tai taistelemaan, mutta tekee vaikutuksen sinnikkyydellään. Narua esittävä Amber Mithunder tekee erinomaisen roolisuorituksen. Hahmon pelko on käsinkosketeltavaa, ja Naru on samaan aikaan ymmärrettävä ja sympaattinen. Elokuvan toinen tähti on ehdottomasti Narun veljeä Taabea esittävä Dakota Beavers, joka onnistuu vivahteikkaalla näyttelemisellään luomaan vastuuntuntoisesta Taabesta hyvin pidettävän hahmon.
Prey-elokuva kuuluu Predator-franchiseen, jonka kaikki elokuvat käsittelevät avaruudesta saapuvia verenhimoisia metsästäjiä. Elokuvan voi kuitenkin katsoa, vaikka kaikki muut sitä edeltäneet osat olisivat näkemättä. Itse en ollut nähnyt aiemmista osista yhtäkään.
Kaiken kaikkiaan Prey on nautinnollinen elokuva. Sympaattiset päähenkilöt, kauniit kuvauspaikat ja henkeäsalpaavat toimintakohtaukset luovat katselukokemuksen, joka on ehdottomasti sen katsomiseen kulutetun ajan (noin sadan minuutin) arvoinen. Jos pidät selviytymistarinoista ja toimintakohtauksista, tämä elokuva on juuri sinulle!
Vitsanen 