Ville Sinkkonen on johtava tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa, joka on eduskunnan alainen itsenäinen tutkimuslaitos. Hän keskittyy tutkimuksissaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan, suurvaltasuhteisiin ja kansainväliseen valtaan. Sinkkosen luento käsitteli ajankohtaisia muutoksia Yhdysvaltojen roolissa maailmassa, erityisesti Donald Trumpin toisella presidenttikaudella.
Sinkkonen avasi luentonsa korostamalla Yhdysvaltojen merkitystä maailmanlaajuisesti sekä taloudellisesti että sotilaallisesti. Hän kuvasi Yhdysvaltojen valtavaa kokoa, monimuotoisuutta ja sen ylivoimaista asemaa globaalina sotilasmahtina, joka kykenee vaikuttamaan lähes missä tahansa. Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat tiiviit, ja tapahtumat Yhdysvalloissa heijastuvat välittömästi myös Suomeen, erityisesti kun Suomi toimii Yhdysvaltojen liittolaisena. Sinkkonen korosti, että vaikka suomalaiset eivät osallistu Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin, vaalien vaikutukset näkyvät Suomessa ja Euroopassa laajasti.
Luennossa pureuduttiin Yhdysvaltojen poliittiseen järjestelmään ja vallanjakoon, joka on perinteisesti tasapainottanut presidentin valtaa kongressin ja tuomioistuinten välillä. Sinkkonen totesi, että tämä kolmijako on viime vuosikymmeninä heikentynyt, mikä on antanut presidentille aiempaa enemmän valtaa. Trumpin hallinnon aikana vallan keskittäminen on korostunut, mikä on johtanut merkittäviin muutoksiin ulkopolitiikassa ja sisäpoliittisessa päätöksenteossa.
Taloudellisesti Yhdysvallat ja Suomi ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, ja kaupalla on merkittävä vaikutus työpaikkojen syntymiseen molemmissa maissa. Trumpin hallinnon kritiikki kansainvälistä vapaakauppaa kohtaan ja protektionistiset toimet heijastavat muutosta perinteisessä ulkopoliittisessa ajattelussa, jossa kansainväliset instituutiot ja liittolaisuudet nähdään aiempaa vähemmän Yhdysvaltojen etujen mukaisina.
Sinkkonen toi esiin kansainvälisen järjestelmän valtasiirtymän, jossa länsimaiden valta heikkenee ja Aasian nousevat suurvallat, erityisesti Kiina, kasvattavat vaikutusvaltaansa niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti. Kiinan strategiana on rakentaa omia kansainvälisiä instituutioita ja vahvistaa asemaansa lähialueellaan, kun taas Venäjä toimii erilaisin ja usein konfrontatiivisin keinoin. Tämä murros haastaa Yhdysvaltojen ja lännen johtavan aseman maailmassa ja synnyttää uuden suurvaltakilpailun.
Luennon loppuosassa Sinkkonen korosti Trumpin toisen kauden vallankumouksellista politiikkaa, joka haastaa perinteiset ulkopoliittiset periaatteet ja edustaa merkittävää muutosta Yhdysvaltojen kansainvälisessä roolissa. Trumpin ulkopolitiikka on historian ja perinteisten liittoumien vastainen, ja se heijastaa kasvavaa epäluottamusta kansainvälisiin instituutioihin.
Kokonaisuudessaan Sinkkosen luento tarjosi kattavan ja ajankohtaisen analyysin Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta ja sen vaikutuksista Euroopassa ja Suomessa. Se korosti Suomen tarvetta ymmärtää globaalin valtajärjestelmän muutoksia ja vahvistaa kansainvälisiä suhteitaan erityisesti Yhdysvaltoihin, jotta se voisi turvata oman turvallisuutensa ja edistää vakaata globaalia toimintaympäristöä. Luennon avulla sain syvällisen kuvan siitä, miten suurvaltakilpailun uusi vaihe vaikuttaa myös pienempiin maihin, kuten Suomeen, ja miksi Yhdysvaltojen politiikka on Suomelle ensiarvoisen tärkeää.
Teksti Aurora Smeds 22S/K
Kuva Pia Liimatainen
Tutkija Ville Sinkkosta haastattelivat Ruusu Ropponen, Elias Lecklin, Verneri Vauhkonen ja Emil Valtonen
Vitsanen 