Karanteenipäiväkirjat

eli kuinka lakkasin olemasta koulussa ja opin rakastamaan ilmaista ruokaa

Seuraava teksti edustaa pandemian aiheuttaman etäelojakson aikana syntynyttä send help -kirjallisuutta.

MAANANTAI

07:15

Heräät aamulla, etkä tiedä, mikä päivä, vuosi tai valuutta on. Lojuttuasi silmät puoliummessa kymmenen minuutin ajan alat hiljalleen tulla järkiisi. Huoneessasi on aivan liian valoisaa, sillä äitisi ei ole vieläkään ostanut sinulle niitä Ikean pimennysverhoja, vaikka pyysit niitä jo jouluna 2015. Voihan v****. Tänään on maanantai. Makaat sängyssäsi täydellisen shokin vallassa ja yrität muistella, mitkä kaikki väärät valinnat elämässäsi ovat saattaneet sinut tähän tilanteeseen. 

08:13

Kello lähestyy kahdeksaa viittätoista, etkä vieläkään saa kerättyä itseäsi ja noustua sängystä. Ensimmäisellä tunnilla on englantia, joten toteat voivasi liittyä tunnille puhelimen välityksellä ja käydä koulua sängystä käsin.

09:27

Heräät puhelimen värähdettyä luvattoman poissaolon merkiksi. Hetken ihmeteltyäsi tajuat nukahtaneesi ennen nimenhuutoa ja nukkuneesi tyytyväisenä koko tunnin ajan. Toteat, että peli on jo menetetty, ja lähdet hakemaan itsellesi ravitsevaa puolikkaasta ruisleivästä koostuvaa aamiaista, jonka voi kätevästi syödä seuraavan tunnin aikana. 

09:45 

Saavut fysiikantunnin Teams-kokoukseen ja kummastelet sitä, ettei siellä ole muita. Ensin luulet olevasi ajoissa, mutta pikainen vilkaisu kelloon kumoaa teorian, joka vielä tähän pisteeseen asti vaikutti kovin tosipohjaiselta. Yrität hädissäsi saada kiinni kavereitasi, jotka ovat samalla kurssilla, mutta kukaan ei vastaa. Kolmen minuutin panikoinnin jälkeen huomaat pahimman pelkosi käyvän toteen: tänään on välikoepäivä, etkä ole muistanut valmistautua lainkaan. Yhä vain kasvavan paniikin vallassa yrität selata läpi koealuetta toisella kädellä ja kirjautua kompassikokeeseen toisella. 

09:57

Nyt kuumottaa. Selattuasi koetehtävät läpi toteat nähneesi kolme neljästä kirjan läksytehtävissä ja kaivat esiin malliratkaisut. Kopioit ensimmäiset kolme tehtävää sanatarkasti kirjasta ajatellen, että muutat vielä lopuksi sanamuotoja, ettei kopiointi olisi niin selkeää.

10:09

Kolme tehtävää tehtynä, enää yksi jäljellä. Sitä ei voi kopioida kirjasta, mutta olet jättänyt itsellesi hyvin aikaa selviytyä tehtävästä. Vilkaiset kelloa – tuntia on jäljellä vielä ruhtinaalliset 51 minuuttia. Alat puurtaa viimeisen tehtävän parissa. 

10:10

Sanomapron myrkynvihreä, näytön peittävä ilmoituspalkki rävähtää eteesi ilmoittaen, että koeaika loppuu viiden minuutin kuluttua. Sydän jättää lyönnin väliin, kun muistat kuulleesi edellisellä tunnilla, että koeaika on 30 minuuttia kokonaisen tunnin sijaan. Kylmä hiki nousee kasvoillesi, kun alat kirjoittaa viimeisen tehtävän vastauskenttään täysin tuulesta temmattua kaavalitaniaa nopeammin kuin Jack Kerouac konsanaan. Kirjoittamisesta vaan ei meinaa tulla mitään, etenkään kun läppärin kosketuslevy ei tottele hikisen sormenpään kosketusta. 

10:15

Koeaika päättyy, ja Sanomapro ilmoittaa ilkikurisen ystävällisesti, ettei vastauksia voi enää muuttaa. Saldoksesi jäävät kolme suoraan kirjasta kopioitua tehtävää ja yksi hirvitys, jonka olemassaoloa edes Elon Musk ei saisi perusteltua. Ainut toiveesi on, ettei opettaja huomaa sanatarkkaa kopiota vastauksista. 

11:10

Se päivä on tullut! Tänään sinä vihdoin alat panostaa YH:n opiskeluun! Tunne on hieno, kun istut suoraselkäisenä työtuolissasi ja oppikirja on avattu siististi eteesi pöydälle. Kun opettaja kuitenkin aloittaa tuntinsa toivottaen kaikille hyvää huomenta, muistat äkisti, miksi panostaminen on sittenkin äärimmäisen huono idea. 

11:23

Havahdut siihen, että kuulet etäisen äänen huutavan nimeäsi Google Meetistä. Pakene tai taistele -reaktio syöksyy lävitsesi, kun laitat mikrofonisi päälle ja kysyt: “Niin mikä oli kysymys?” Euroopan keskuspankin toiminta. Okei. 

“No siis, eikös se mennyt niin että ihmiset voi ottaa lainaa sieltä niin sitten niillä on taas varaa niin kuin kuluttaa”, mumiset mahdollisimman epämääräisesti. 

“No ei ihan kuitenkaan…” opettaja sanoo. 

“No, menikö se sitten niin, että keskuspankki voi niinkun antaa lainaa jollekin niin sitten sitä rahaa taas niinku on tai silleen.”

“No siis, joo, tavallaan sen vois noinkin nähdä!” opettaja vastaa innoissaan siitä, että yksikin oppilas antoi edes puoliksi oikeaan suuntaan osuvan vastauksen. 

12:24

YH:n tuntia on kestänyt jo täydet 75 minuuttia (asia, joka mielestäsi pitäisi kirjata Geneven sotarikospykäliin), kun pääset vihdoin ja viimein syömään vain huomataksesi, että EI OLE MITÄÄN RUOKAA! Rauhallinen ruokatunti muuttuu äkisti maailmanlopun jälkeiseksi selviytymistaisteluksi, kun aikaa on vain 51 minuuttia ja jääkaapin pohjalla on vain 3 jo hyvässä vaiheessa itävää perunaa. Vaihtoehtoja on kaksi: voit joko kerätä lähimetsästä sieniä ja paistaa ne voikukkien kanssa tai matkata kauppaan asti. Päädyt pitkällisen harkinnan jälkeen jälkimmäiseen, koska uhraus on sen arvoinen. 

13:15

Ilahdut huomatessasi, että seuraavalla tunnilla on liikuntaa, mikä tarkoittaa osaltasi sohvalla loikoilua ja yksityiskohtaista esseetä siitä, miten rankan lihaskuntotreenin oikein teit. 

TIISTAI

07:51

Heräät aamulla hikisenä jahdattuasi koko yön unissasi Maolista oikeaa sivua kesken fysiikan kokeen. Katsot kelloa. Voi perkele. Matematiikan palautus sulkeutui jo yli puoli tuntia sitten, ja olit unohtanut palauttaa tehtävät edellisenä yönä, kun sait ne valmiiksi. Seuraavan kymmenen minuutin aikana yrität samanaikaisesti pukeutua, kirjoittaa Wilmaan mahdollisimman kaunista anteeksipyyntöä läksyjen osalta ja pestä hampaitasi. Edellisistä toiminnoista yksikään ei onnistu ajoissa, ja pian löydät itsesi hikoilemasta tietokoneesi edessä hammasharja ja aamupala samanaikaisesti suussasi. 

08:31

Onneksi matikan tunnilla on taas video. “On outoa puhua teille sinne ruudun toiselle puolelle, kun tehän voisitte olla siellä vaikka alasti”, opettaja perusteli kurssin alussa. Mistähän se mahtoi tietää?

09:45

Kun olet saanut matikan jollain lailla tehtyä, avaat lukujärjestyksesi vain pettyäksesi karvaasti. YH jumalauta. Hetken mietit, mitä tapahtuisi, jos piiloutuisit peiton alle, mutta päätät kuitenkin liittyä videokokoukseen. Ennen pitkää kuulet laitteelta taas oman nimesi. Mitä on keynesiläisyys? Hyvä kysymys. Voikohan sen syödä? Tätä jäät pohtimaan, kun joku varastaa vastausvuorosi ja saa opettajalta kehut. Legenda kertoo, että vielä tänäkään päivänä et muista, oliko keynesiläisyys talouspoliittinen ideologia vai Euroopan keskuspankin johtajan suosima ruokalaji. 

11:10

Seuraavana vuorossa on Schrödingerin Opo-tunti: se joko on tai sitten ei ole, eikä kukaan voi sitä tietää ennen kuin avaa Microsoft Teamsin. Järkeilet itsellesi, että on epätodennäköistä, että Opo osuisi juuri tälle päivälle, joten alat katsella tyytyväisenä Youtubea. 

12:15

RUOKAAAAAAAA!!!

13:20

Kun äidinkielentuntia on kulunut viisi minuuttia, huomaat jo laatineesi valmiiksi ensi vuoden kurssivalinnat, koko tulevan kesälomasi, lukusuunnitelman ylioppilaskirjoituksiin, oman valmistujaisruokalistasi, tulevan kotisi sisustuksen, hääseremoniasi ja tietysti lastesi nimet. “Pitäisikö täällä tehdäkin jotain?” ihmettelet puoliääneen vain huomataksesi, että olet unohtanut mikin päälle. “Sanoitko sä jotain?” opettaja kysyy ja jää huhuilemaan perääsi kolmen minuutin ajaksi, kun itse katoat päiväpeiton (lattialla olleen sellaisen – sängyn petaaminen loppui jo maaliskuun 18. päivänä, kun joku ennusti Iltalehden kommenteissa maailmanlopun koittavan tulevana perjantaina) alle piiloon. 

14:27

Äidinkielentunnin läsnäolijoiden läpikäynti saadaan vihdoin päätökseen, ja päätät poistua paikalta tyylikkäästi kolme minuuttia ennen tunnin loppua. 

KESKIVIIKKO

11:11

Fysiikantunti alkaa, ja yleensä niin aurinkoinen ja mukava opettaja aloittaa tunnin epätyyppillisen toruvaan sävyyn. Olet hetken ihmeissäsi, mutta tajuat nopeasti, että syy opettajan torumiselle on selvä. Et tainnut ollut ainoa, joka oli päättänyt kopioida vastauksia kirjasta. Opettaja ei kerro suoraan, aikooko rokottaa pisteitä lunttaajilta (koska hänhän ei voi varmasti tietää, oletko vain sattumalta tuottanut kolme täydellistä vastausta ja yhden hirvityksen) vai pääsetkö tällä kertaa kuin koira veräjästä. 

11:47

Olet aivan videotunnin loppuvaiheessa, ja jäljellä on vielä yksi asia, jonka ymmärtämiseen koet tosiaan tarvitsevasi hyvän selityksen. Opettaja alkaa selittää kondensaattorin toimintaperiaatetta, mutta lause katkeaa kesken. Tarkistat nettiyhteytesi, mutta siinä ei pitäisi olla mitään vikaa. Tajuat, että video on tosiaan loppunut; opettajan käyttämästä näytön tallennukseen käytettävästä ohjelmasta loppui aika, onhan kyseessä sentään ilmaisversio, joka rajoittaa tuntien pituuden 15 minuuttiin ja yhteen sekuntiin. Tympääntyneenä alat lukea kyseistä asiaa kirjasta miettien samalla, olisiko sittenkin pitänyt mennä yli 9:n keskiarvolla ammattikouluun. 

11:48

Toteat, ettet tajua mitään, ja Netflixin gravitaatiovoima vetää sinua vastustamattomasti puoleensa. Järkeilet: jos sitä ei kuitenkaan ymmärrä, ei varmasti kannata yrittää, ja rojahdat sängylle. 

TORSTAI

05:30

Torstaina heräät jo kello 05:30, sillä haluat alkaa vihdoin menestyä elämässäsi. Idea tuntui vielä illalla hemmetin hyvältä, mutta nyt pääsi kipuhermo on eri mieltä. Aiot lukea aamulla YH:n koealueen vielä läpi huolellisesti. Olet tehnyt tarkan suunnitelman siitä, mitkä kaikki läksyt aiot ehtiä tehdä ennen koulupäivän alkua, mutta kissavideoiksihan se taas menee. Yllätyitkö? Minä en. 

08:16

Saat melkein sydänkohtauksen tajutessasi, että olet minuutin verran myöhässä matematiikan videokokouksesta. Opettaja ehtii juuri sanoa nimesi ennen kuin saavut videokokoukseen, joten joudut kiusallisesti ilmoittamaan tulleesi paikalle kaikkien muiden jälkeen. Niitä harvoja tilanteita, joissa toivoisi nimensä alkukirjaimen olevan aakkosten loppupäässä. 

8:21

Matematiikan tunnilla sydämesi melkein pysähtyy jo toisen kerran, kun kuulet sukunimesi ja “taululle”. Alat hikisesti selata vihkoasi yrittäen etsiä päivän läksyjä ja rukoillen, ettet ole unohtanut tehdä kyseistä tehtävää. Kun vuorosi tulee selittää, tarkistat ensin kahteen kertaan, onhan kamera varmasti poissa päältä ennen kuin alat epävarmasti haparoida tehtävän halki kuin tulkitsisit muinaisia hieroglyfejä. Välillä opettaja hyökkää väliin sijoittaen harakanvarpaiden väliin punakynällä outoja merkintöjä, etkä ole aivan varma, pitäisikö sinun tietää, mitä ne oikein tarkoittavat. 

9:45

YH:n tunti alkaa jälleen kerran äärimmäisen epämääräisillä ohjeilla, minkä jälkeen eteesi isketään nelikohtainen kysymysdokumentti – ja palautus on tietysti asetettu 20 minuutin päähän. Kun luet läpi ensimmäistä kysymystä, alat katua sitä, ettet mennyt musiikkilinjalle ja vähentänyt koko kurssia pakollisten joukosta (ellet tietysti ole jo musalinjalla, missä tapauksessa olet hullu jo siksi, että edes harkitsit kurssin käymistä). Lopulta päädyt palauttamaan hirvittävän kyhäelmäsi opettajalle toivoen, että saat edes muutaman säälipisteen. 

11:10

Loppupäivän aikana kiidät halki epämääräisten oppituntien yrittäen oppia edes jotain. 

16:00

Vapaus koittaa! Ehdit jo iloita, kunnes näet päivän läksyt. Hei, hei, vapaa ilta! Nähdään taas vuonna 2025!

PERJANTAI

07:15

SE ON PERJANTAI!!! Heräät aamulla aivan vapputunnelmissa, vaikka kyseinen juhla taisi mennä jo muutama viikko sitten. Ketä kiinnostaa? Yhtä hyvin voisit juhlia joka päivä joulua ja kaikki olisivat aivan yhtä haltioissaan elämästäsi. Kerrankin sinulla on aikaa kunnolliselle aamupalalle. 

08:15

Äidinkielen tunnilla aikaa tuntuu suorastaan lentävän, kun opettaja pitää Google Meetissä monologia ja sinä puolestasi suoritat internetissä tärkeää tutkimusta siitä, miten monta hyljevideota ehdit yhden oppitunnin aikana katsoa. 

9:45

Sitten vuorossa on pari tuntia liikuntaa ja opoa eikä OLLENKAAN mitään loikoilua…

13:15

Ensimmäistä kertaa perjantaipäivän aikana joudut tekemään jotain, kun pitäisi matikkaakin laskea. “Ihme pakkotyötä.”

23:59

Saat sähköpostiisi ilmoituksen, että YH:n mediaseurannan palautus sulkeutuu. Sydämesi alkaa hakata hulluna, kun yrität etsiä oikeaa tiedostoa Classroomista miettiessäsi, onko koko oppiaine ainoastaan julma pila. Tietenkään et ehdi edes löytää oikeaa tiedostoa, kun vuorokausi vaihtuu ja sinä olet myöhässä. Kun tuijotat Classroomin tyhjää palautuskansiota epäuskoisena pimeässä huoneessasi, koet todellisen absurdin hetken. Miksi elämäsi näyttää Franz Kafkan teokselta, joka jätettiin kesken sen vuoksi, että kohtalaisen kiinnostavasta alkuasetelmasta huolimatta mitään ei tapahdu? Aivan loistava keissi. 

Toivokaamme, ettei kuluneen jakson kamaluuksiin tarvitse enää palata. Hyvää ja rauhallista kesää jokaiselle!

-kirjoittajat