Navakka tuuli pöllyttää huhtikuun ensimmäisinä päivinä satanutta lunta neljännen periodin koeviikolla, mutta Pia Liimataisen HI02-kurssi tähyää horjuen lähestyvän kevään yli pitkälle seuraavan talven pimeyteen. Marraskuun viidenteen päivään, Yhdysvaltain presidentinvaalien varsinaiseen vaalipäivään, on vielä hieman yli kahdeksan kuukautta aikaa, mutta tiukaksi ennakoitu kisa käy jo kovana.
Oppitunnin odotettu vieras on Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan ja erityisesti vaalivilppiin erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén. Hän työskentelee Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksessa, minkä lisäksi hän on tietokirjailija sekä väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Pitkään toimittajana työskennelleenä Lindén on seurannut Yhdysvaltain yhteiskuntaa päivänpolitiikan nopeita käänteitä raportoiden, ja tutkijana hän on syventynyt pitkäaikaisempien ilmiöiden aikajänteeseen muutoksia analysoiden. Lindén on kysytty vierailija esimerkiksi politiikan ajankohtaisohjelmissa, joten hän esiintyy säännöllisesti julkisuudessa arvostettuna asiantuntijana.
Lindén on kutsuttu HI02- ja YH03-kurssilaisten järjestämään tilaisuuteen kertomaan vuoden 2024 Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Tunnin alkajaisiksi Lindén pitää mielenkiintoisen ja tarkkanäköisen alustuksen tulevien presidentinvaalien poikkeuksellisen jännitteisestä asetelmasta sekä Donald Trumpin harjoittamasta kyseenalaisesta politiikasta. Esityksen jälkeen Maria Lindénille esitetään paikalla olevien historiankurssilaisten sekä aikataulusyistä estyneiden yhteiskuntaopin opiskelijoiden yhdessä valmistelemia kysymyksiä.
Esityksessään Lindén erittelee Trumpin vuoden 2020 vaaleissa harjoittaman vaalivilpin muotoja. Poikkeuksellisen röyhkeästi disinformaatiota suoltava, uhkaileva, puoluettaan painostava ja demokratiaa halveksuva Trump on esimerkillään vaikuttanut voimakkaasti Yhdysvaltain poliittiseen ilmapiiriin, mutta useista suurista oikeusjutuista huolimatta hänen kannattajiensa innokas ydinjoukko on edelleen tiivis. Muiden poliitikkojen kopioitua hänen toimintatapojaan on alettu puhua trumpismista, jonka häikäilemättömyys on Lindénin mukaan alkanut jo nakertaa jaettua todellisuutta ja vauhdittaa polarisaatiota.
Donald Trump ja idealistinen, Eurooppa-myönteinen istuva presidentti Joe Biden tulevat hyvin todennäköisesti olemaan tulevissa vaaleissa vastakkain, mutta kumpikin ikääntynyt poliitikko on historiallisen epäsuosittu. Lindén kertoo, että monet äänestäjät pitävät molempia vaihtoehtoja surkeina, joten äänestysprosentin kohtaloa ja pienpuolueille annettujen äänten eli niin sanottujen protestiäänten osuutta arvuutellaan jo nyt. Koska kisasta on tulossa tiukka, riski vaalivilppiin – josta saatiin vuonna 2020 näyte, kun Trump kielsi vaalituloksen Bidenin voitettua – on todellinen.
Lindén valottaa myös vaalien jälkeistä tulevaisuutta. Nyt loppuaan lähestyvää Bidenin kautta edeltänyt Donald Trumpin presidenttiys muistetaan Euroopassa ennakoimattomuudestaan ja tempoilevasta politiikastaan. Mikäli Trump voittaa tulevat vaalit ja nousee toiselle kaudelle presidentintehtäviin, hänen hallinnostaan tulee todennäköisesti vielä paljon vuonna 2016 alkaneen toimikauden hallintoa epävakaampi ja kaoottisempi. Valtansa koskemattomuudesta huolestunut Trump on nimittäin tehnyt kaikkensa mielijohteitaan haluttomasti täyttäneiden henkilöiden kampittamiseksi pois politiikasta. Kun johtohahmon tempoilua tasapainottaneet soraäänet on raivattu republikaanipuolueen marginaaliin, voi Trump haalia ympärilleen kuuliaisia lojalisteja.
Asiantuntija Lindén avaa Yhdysvaltain poliittisen kentän tilaa ja tavallisten äänestäjien tuntoja havainnollisesti ja selkeästi, näkemyksensä kattavasti perustellen. Henkilökohtaisiin kysymyksiin vastatessaan hän kuvaa lisäksi uransa vaiheita, tutkijan- ja toimittajantyön ulottuvuuksia ja mieleenpainuvia kohtaamisia eläväisti, minkä ansiosta historiankurssin opiskelijat saavat vivahteikkaan kuvan hänen monipuolisesta työkokemuksestaan. Luokasta tunnin loputtua hajaantuvat lukiolaiset jäävät odottamaan syksyistä presidenttikilvan loppukiriä ja kaukana siintävää marraskuuta.
Yhdysvaltain vuoden 2024 presidentinvaaleihin liittyen järjestetään Tapiolan lukiossa 20.5. toinenkin tutkijavierailu. Luokan ulkopuolella kevät on ehtinyt jo pitkälle, kun kouluun saapuu puhumaan ensimmäisen kauden kansanedustaja (SDP) ja Yhdysvaltain politiikan asiantuntija Jani Kokko. Tutkijalle esitettävät kysymykset ovat tälläkin kertaa HI02- ja YH03-kurssilaisten valmistelemia, vaikka uuden periodin myötä kurssien osallistujat toki ovatkin vaihtuneet. Amerikkalaisen politiikan perusteiden lisäksi Kokko kertoo myös oman uransa hohdokkaista kohokohdista ja viittaa tulevaisuudensuunnitelmiinsa.
Pitämässään esitelmässä Kokko raottaa Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän kompleksisuutta ja sen jännittävien yksityiskohtien takaa löytyviä historiallisia tekijöitä. Hän nostaa heti puheenvuoronsa aluksi esiin 1980-luvulla presidenttinä toimineen Ronald Reaganin lausahduksen “USA ei ole maa vaan idea”. Näiden sanojen merkityksestä Kokko kiinnostui jo varhain, ja hän onkin perehtynyt erityisesti Yhdysvaltain vaalijärjestelmän taustalla oleviin arvoihin niin opinnoissaan kuin tutkimuksissaan. Hän tähdentää, että Yhdysvaltoja ei luotu demokratiaksi vaan tasavallaksi, mikä näkyy jo osavaltioiden itsenäistä asemaa ja kansalaisten oikeuksia korostavassa vuoden 1776 itsenäisyysjulistuksessa ja sitä täydentävässä The Bill of Rights -laissa.
Presidentinvaalien monivaiheisuutta selostaessaan Kokko muistuttaa kuulijoitaan siitä, ettei vaalikilpaa käydä vain kahden tällä hetkellä keskeisimmältä vaikuttavan ehdokkaan, Bidenin ja Trumpin, välillä. Kokko selvittää ehdokkaiden taustoja laajasti, ja haastattelijoiden pyytäessä Kokkoa luonnehtimaan Trumpia lyhyesti saa liikemies ja poliitikko määritelmäkseen narsistin.
Mukanaan Kokolla on kopio paperisesta, noin A3-arkin kokoisesta äänestyslipukkeesta – se on konkreettinen esimerkki äänestysaktiivisuuteen ja -päätöksiin vaikuttavasta perustavanlaatuisesta tekijästä. Suuri paperi on yhden luvun riipustamisella äänioikeutensa täyttävälle suomalaiselle hämmentävä, sillä sekavalla liuskalla äänestetään jopa paristakymmenestä virkamiehestä. Yhteen äänestyskertaan keskitetyt moninaiset henkilövaalit eivät voi olla aiheuttamatta ruuhkaisia jonoja äänestyskoppien ja vaalihuoneistojen edustoille, mikä tekee äänestyksestä tympäännyttävän tehtävän. Siitä huolimatta äänioikeus on monille vain kaukainen haave, sillä useissa osavaltioissa se on erityisesti vähemmistöryhmien vaikea saada ja helppo menettää.
Kun kansa antaa äänensä valitsijamiesten punnittavaksi, vaikuttavat tulokseen sekä valtavan koneiston monimutkaiset rakenteet että arkiset yksityiskohdat.
Vitsanen 