Maanantaina 12.1.2026 koulupäivä alkoi auditoriossa, jossa saimme arvovaltaisen vieraan Euroopan parlamentista. Kyseessä oli vihreiden Ville Niinistö. Tapahtumassa pureuduttiin siihen, mitä rauhanprojekti EU:lle kuuluu nykyään.
Haastattelijoina tilaisuudessa toimineet Netta, Elin ja Annu aloittivat esittelyillä, joiden jälkeen Ville Niinistö kertoi omasta taustastaan ja matkastaan poliitikoksi. Jo nuoruudessa Niinistön kaverit tiesivät, että hänestä tulisi poliitikko. Hän oli kiinnostunut esimerkiksi naisten oikeuksista, nuorten asemasta ja koulutuksesta sekä ilmastokysymyksistä, ja nämä arvot johtivat hänet vihreiden riveihin.
Niinistöltä kysyttiin, mitä hän kaipaa eniten Suomesta työskennellessään nykyään Brysselissä ja Strasbourgissa. Hän paljasti arvostavansa erityisesti suomalaisten rehellisyyttä ja ajatusta siitä, että “kauppa pitää”. Toisaalta Niinistö nosti osiin myös yhteiskunnallisen keskustelun nihilistisyyden. Nihilistisyys on aatesuunta, jossa korostuu ajatus siitä, ettei ole olemassa todellisia arvoja ja normeja tai välttämättä edes objektiivista totuutta.
Alustuksessaan Ville Niinistö halusikin muistuttaa meitä lukiolaisia siitä, että vaikuttaminen ja asioiden muuttaminen on mahdollista. Hän lausui inspiroivasti: “Asiat ovat luonnollisesti näin, mutta asioiden pohjalla on valtava määrä yhteiskunnallista työtä. Älkää pitäkö perusrakenteita itsestäänselvyyksinä.” Tätä ajatusta Niinistö havainnollisti kertomalla omista saavutuksistaan poliitikan saralla, joihin kuuluu esimerkiksi se, että hänen ollessaan parlamentin pääneuvottelija Euroopan unioni lopetti kaasun tuomisen Venäjältä.
Seuraavaksi tilaisuuden pääpaino siirtyi rauhanprojekti EU:iin, kun Ville Niinistö piti aiheesta alustuksen. “Rauhanprojekti EU” viittaa siis Euroopan unioniin ja sen perimmäiseen tarkoitukseen, eli rauhan ylläpitämiseen Euroopassa. Niinistö aloitti rauhanprojekti EU:n nykytilan havainnollistamisen huomauttamalla, ettei Yhdysvallat ole enää “vapaan maailman johtaja”. Trumpin johdolla valtio on palannut Monroen oppiin. Tämä tarkoittaa sitä, että Yhdysvaltojen kiinnostus on siirtynyt sotilasliitto Naton tukemisesta omaan “etupiiriinsä” eli Amerikkaan ja Grönlantiin.
Ville Niinistön mukaan rauhanprojekti EU on ollut onnistuminen, sillä toisen maailmansodan jälkeen ei ole ollut Euroopan unionin sisäisiä sotia. Tästä voidaan kiittää pitkälti Saksan ja Ranskan välistä yhteistyötä, joka hyödyttää molempia osapuolia. Eurooppaan on onnistuttu luomaan myös yhteiset sisämarkkinat, ja Schengen-alueen ansiosta tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkuminen valtioiden välillä on tehokkaampaa.
Puheessaan Niinistö korosti sitä, miten Suomi on niin ikään hyötynyt Euroopan unionista. Vaikka Suomi on nettomaksajamaa, se saa silti 13 miljardia euroa EU:n sisämarkkinoista. EU:n vahvuuksiin lukeutuu myös somesisällön säätely. Esimerkiksi Yhdysvalloissa algoritmi yrittää saada rahaa kävijöillä ja ihmisten henkilötietoja päätyy herkemmin vääriin käsiin, kun taas EU pystyy isona elimenä luomaan parempaa säätelyä.
Ilmi kävi lisäksi se, miksi säätely onkaan niin tärkeää. Niinistön mukaan Venäjä tuottaa tekoälyllä miljoonia sivuja disinformaatiota sadoilla kielillä. Totalitääristen toimijoiden tavoite on saada ihmiset kyseenalaistamaan sitä, mikä on totta. Poliitikka eli kamppailu vallasta on siirtynyt entistä enemmän digitaalisille areenoille, ja sisällönsäätelyllä on tärkeä rooli totuuden suojelemisessa.
Niinistö tarkasteli Euroopan unionia kuitenkin myös sen varjopuolien kautta. Hän myönsi, että EU:n lainsäädäntö ei ole täydellistä 一 sen yksi heikkouksista on hitaus. Tästä hyvä esimerkki on se, miten emme ole päässeet eroon kellojen siirtelystä. Niinistö huomautti kuitenkin, että hitaus demokratiassa johtuu siitä, että pyritään huomioimaan kaikki osapuolet.
Kokonaisuutena EU on Ville Niinistön mukaan elintärkeä. Hän sanoi, että ilman EU:ta Suomen kaltaiset pienet valtiot olisivat Venäjän kohteena enemmän, eikä niillä olisi samanlaista vaikutusvaltaa maailman menoon. Euroopan unionin ansiosta voidaan ratkoa paremmin ongelmia.
Ville Niinistön puheenvuoron jälkeen haastattelijat kertoivat hänelle ukrainalaisesta ystävyyslukiostamme. Tästä keskustelu jatkuikin Ukrainan tilanteen tiimoilta. Niinistö jakoi mielipiteensä Euroopan valtioiden yhteisvelasta: hänen mukaansa parempi tapa tukea Ukrainaa olisi käyttää Venäjän jäädytettyjä rahoja. Niinistö vastasi mielellään myös yleisön esittämiin kysymyksiin.
Esiintyjänä Niinistö oli vakuuttava. Hän otti yleisöön hymyilevää katsekontaktia ja vetosi myös kohdeyleisöön mainitsemalla esimerkiksi videopeli Clash Royalen puheensa aikana. Tapahtuman lopuksi Niinistö vastasi myös ilolla Tapiolan lukion perinteeksi muodostuneisiin nopeisiin kysymyksiin.
Kiitos vierailusta!
Teksti: Oona Tuominen
Kuvat: Pia Liimatainen ja Daniela Andersson
Vitsanen 