Kouluumme on tullut tänä vuonna mahtava ryhmä vaihtareita: Arturo Meksikosta, Ambar Argentiinasta, Leo Brasiliasta, Wenhui Kiinasta ja Sherylin Ranskasta. Joku heistä on saattanut tulla käytävällä vastaan, mutta kiireisen kouluelämän keskellä voi olla vaikea tutustua uusiin ihmisiin, joten haastattelimme heitä kuullaksemme heidän kokemuksistaan ja ajatuksistaan.
Vaihto-oppilaat tutustuvat suomalaiseen kouluelämään
Kaikki haastattelemamme vaihto-oppilaat ovat yhtä mieltä siitä, että kouluvuosi Suomessa on alkanut hyvin. Argentiinalainen Ambar kertoo, että tietokoneiden käyttäminen oppitunneilla on helpompaa kuin paperisten materiaalien kanssa työskentely. Haastateltavat kehuvat myös suomalaisten ystävällisyyttä ja koulun monipuolisia aktiviteetteja, jotka tekevät koulunkäynnistä entistä kiinnostavampaa.
Yksi eniten esiin nousseista eroista Suomen ja muiden maiden koulujärjestelmien välillä on koulupäivien pituus. Monien vaihto-oppilaiden mielestä suomalaiset koulupäivät ovat paljon lyhyempiä kuin heidän kotimaissaan. Kiinalainen Wenhui kertoo, että hänen koulupäivänsä Kiinassa alkaa jo kello 7.30 ja päättyy vasta kello 18.30. Suomeen verrattuna ero on siis suuri.
Ranskalainen Sherilyn puolestaan nostaa esiin ruokatunnit. Ranskassa ruokailuun on yleensä varattu noin tunti tai jopa enemmän, kun taas Suomessa ruokailuvälitunti kestää tavallisesti vain 35 minuuttia. Vaikka koulupäivien pituudet ja aikataulut vaihtelevat maittain, on selvää, että suomalainen koulurytmi on monelle vaihto-oppilaalle uutta.
Meitä kiinnosti myös, miten he ovat jaksaneet istua 75 minuuttia kuunnellen puhetta, josta he eivät ymmärrä oikeastaan mitään. Heidän mielestään se on todella outoa ja vaikeaa, mutta yleensä he pyytävät viereistä oppilasta kääntämään pääkohdat, jos asia vaikuttaa tärkeältä.
Ambar sanoo, että yrittää ymmärtää, mistä puhutaan, koska on oppinut jo jonkin verran suomea. Siinä varmasti myös kehittyy, jos yrittää yhdistellä puhetta konkreettisiiin asioihin.
Useampi vaihtari on myös sitä mieltä, että aktiviteeteissa on pystynyt keskittymään paremmin ja kiinnittänyt enemmän huomiota tekemiseen. Lempiaineita ovat selvästi aineet, joissa ei välttämättä tarvitse suomen kielen taitoa, kuten musiikki, englanti, biologia, fysiikka, matikka ja liikunta.
Vapaampi kouluympäristö yllättää
Suomalainen koulu on tuntunut kaikista haastateltavista hyvin erilaiselta verrattuna heidän kotimaidensa kouluihin. Eniten keskustelua herättävät koulupäivien pituus, oppituntien erilaisuus, maksuton koulunkäynti ja ilmainen kouluruoka. Vaihto-oppilaiden, paitsi Sherilynin, kotimaissa koulunkäynnistä ja kouluruoasta joudutaan maksamaan, joten suomalainen järjestelmä on ollut heille positiivinen kokemus. Myös koulun säännöt ja käytännöt eroavat toisistaan. Brasilialainen Leo puolestaan huomauttaa, että hänen kotimaassaan opettajat vaihtavat luokkaa oppituntien välillä, kun taas oppilaat pysyvät samoissa luokkatiloissa kavereidensa kanssa. Suomessa käytäntö on usein päinvastainen, sillä oppilaat siirtyvät luokasta toiseen oppiaineen mukaan. Leo on huomannut myös, että suomalaisissa luokissa ollaan hiljaisempia ja puhutaan vähemmän päällekkäin. Suomalaisessa koulussa oppilailla on lisäksi enemmän vapauksia ja vastuuta omasta opiskelustaan. Itsenäinen työskentely on tavallista, mutta apua saa tarvittaessa opettajilta. Ambar ja Sherilyn nostavat esiin erityisesti lukion vapauden valita opiskeltavia aineita. Mahdollisuus vaikuttaa omaan lukujärjestykseen ja valita itseään kiinnostavia oppiaineita on heidän mielestään yksi suomalaisen koulujärjestelmän parhaista puolista.
Miksi juuri Suomi?
Vaihto-oppilailla oli erilaisia syitä valita Suomi vaihtovuotensa kohdemaaksi. Meksikolainen Arturo valitsi Suomen, koska se vaikutti vaihtoehdoista kaikkein erilaisimmalta verrattuna hänen kotimaahansa. Leo ja Wenhui puolestaan etsivät Suomesta tietoa jo ennen tänne saapumistaan ja tekivät valintansa löytämänsä tiedon perusteella. Ambarin kohdalla päätös ei ollut aivan samanlainen, sillä hänen vaihto-oppilasorganisaationsa valitsi Suomen hänen puolestaan. Sherilynillä taas oli henkilökohtaisia syitä tulla juuri Suomeen. Hän haluaa kehittää kielitaitoaan ja ihastui Suomen maisemiin. Lisäksi hänellä on ollut jo pienestä tytöstä asti unelmana päästä käymään Joulupukin kotimaassa. Näiden syiden vuoksi Suomi tuntui hänestä oikealta vaihtoehdolta. Vaihtovuosi tarjoaa mahdollisuuden tutustua toiseen kulttuuriin, oppia uutta ja nähdä, millaista arki on oman kotimaan ulkopuolella.
Millaisia odotuksia Suomesta oli?
Ennen Suomeen saapumistaan vaihto-oppilaat tiesivät maastamme lähinnä perustietoja. Suomi tunnettiin kylmästä säästä, suurlumisista talvista, tuhansista järvistä, laajoista metsistä ja tietenkin saunakulttuurista. Ennen koulun alkamista vaihto-oppilaille järjestettiin infotilaisuus, jossa he saivat lisää tietoa Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista. Tilaisuudessa heitä esimerkiksi varoitettiin siitä, että suomalaiset saattavat vaikuttaa aluksi etäisiltä ja suhtautua uusiin ihmisiin varautuneesti. Myös suomalaisten hiljaisuus mainittiin yhtenä kulttuurieroista, johon heidän kannattaisi varautua. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut monella tapaa erilaiseksi kuin ennakkovaroitukset antoivat ymmärtää. Haastateltavat kertovat, että suomalaiset ovat olleet iloisia, ystävällisiä ja vastaanottavaisia. He eivät ole kokeneet ihmisten suhtautuvan heihin kylmästi tai ikävästi, vaan ovat päässeet tutustumaan muihin ja viettämään aikaa suomalaisten kanssa. Ehkä infotilaisuuden tarkoituksena olikin valmistella vaihto-oppilaita mahdollisiin kulttuurieroihin ja siihen, ettei uusiin ihmisiin tutustuminen aina tapahdu hetkessä. Haastattelujen perusteella suomalaisiin tutustuminen on kuitenkin ollut myönteinen kokemus, joka on auttanut rikkomaan ennakkoluuloja.
Uusi maa tuo mukanaan myös haasteita
Vaikka vaihtovuosi on alkanut hyvin, uuteen maahan sopeutuminen ei ole ollut täysin ongelmatonta. Yksi suurimmista haasteista on ollut Suomen sää. Riittävän lämpimien vaatteiden löytäminen ja sopivien vaatekerrosten pukeminen on vaatinut miettimistä. Suomen kylmyys onkin konkreettinen muistutus siitä, kuinka erilaisiin olosuhteisiin vaihto-oppilaat ovat saapuneet.
Myös kieli on tuonut omat haasteensa. Suomen kieli voi tuntua vaikealta, ja vieraalla kielellä kommunikoiminen vaatii rohkeutta sekä kärsivällisyyttä. Haastateltavat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että suomalaiset ovat suhtautuneet heidän kielitaitoonsa ymmärtäväisesti. Tämän ansiosta kielimuuri ei ole muodostunut niin suureksi ongelmaksi kuin olisi voinut kuvitella. Arturo kertoo, että erityisen vaikeita hetkiä olivat ensimmäinen päivä Suomessa ja ensimmäinen koulupäivä. Uuteen ympäristöön, ihmisiin ja erilaisiin käytäntöihin on vaikea tottua. Ambar nostaa puolestaan esiin ystävien löytämisen vaikeuden. Hänen mukaansa monet suomalaiset nuoret ovat melko ujoja, minkä vuoksi keskustelun aloittaminen ja samanhenkisten ihmisten löytäminen voi olla haastavaa. Uuteen yhteisöön pääseminen vaatii aikaa, eikä yhteisten kiinnostuksenkohteiden löytäminen tapahdu ihan heti.
Mikä suomalainen tapa tai perinne on ollut kaikkein oudoin tai erilaisin?
Vaihto-oppilaiden mukaan oudoin suomalainen tapa on ehdottomasti hiljaisuus. Oppitunneillakin on hiljaisempaa kuin kotimaassa, kertoo Ambar. Sherylin taas kertoo, ettei ole huomannut mitään niinkään outoa vaan erilaista. Kuten esimerkiksi ateriat, niin lounaat kuin illallisetkin, syödään paljon aikaisemmin. Myös suomalaisten tapa pitää muutaman metrin turvavälit esimerkiksi bussipysäkeillä oli erikoinen kokemus.
Meille suomalaisille nasut ovat olleet jo ikiaikojen lukiolaisten perinne. Wenhui kertoi, että nasut olivat hänelle suuri järkytys, vaikka hän ei tietenkään itse joutunut kaaoksen keskelle, vaan katsoi sivusta. Voimme vain kuvitella, mitä hän on sillä hetkellä ajatellut.
Lisäksi tervehtiminen tehdään Suomessa toisin. Leo kertoo joutuneensa Suomessa kättelemään elämänsä ensimmäisen kerran. Tämä oli Leolle uusi kokemus, sillä Brasiliassa tervehditään puolituttujakin halaamalla. Kättelykään ei ollut Suomessa kummoinen. Se tehtiin kaukaa ja nopeasti.
Mitä he luulevat muistavansa vaihtovuodestaan vielä aikuisenakin?
Kaikki vaihtarimme listaavat ainakin uudet ihmiset ja kaverit, mutta esiin nousee myös muitakin kiinnostavia asioita. Arturo toteaa, että tässä on vielä paljon aikaa, mutta parilta ekalta kuukaudelta ainakin musiikkiesitykset ja kaikki koulun aktiviteetit. Ambar tulee muistamaan kulttuurishokit ja vaihtoperheensä. Hän toivoo muistavansa kaiken kokemansa vielä todella pitkään. Wenhui sanoo muistavansa luonnon, sillä Kiinassa luonto on enimmäkseen hoidettuja puistoja, kun taas Suomessa, luonto on aitoa ja villiä. Sherylin puolestaan toteaa, että vaihto kasvattaa ihmistä ja saa pohtimaan eri aiheita. Leolle taas jää mieleen suomalainen elämäntyyli. Hän kertoo, miten Suomessa on todella hyvin kaikki asiat. “Here everything is good, it’s safe.” Loppuun saimme vielä kommentin suomeksi Ambarilta: “Tosi kaunis maa, rakastan kaikkea Suomesta.”
Vaihto-oppilaillamme näyttää menevän hyvin. Ilmastoon sopeutuminen vie ehkä vielä aikaa, mutta vaikuttaa siltä, että he ovat muuten nopeasti sopeutuneet suomalaiseen kouluympäristöön hyvin. He osaavat jopa vähän suomea ja vaikuttavat innokkailta oppimaan ja kokemaan lisää. Autetaan heitä tuntemaan itsensä tervetulleiksi ja osaksi yhteisöä, jotta heidän vaihtokokemuksensa olisi mahdollisimman mukava ja ikimuistoinen.
– Elsa ja Isabel
