Tove Janssonille liputuspäivä

“Löikö Mörkö sisään?!”  hoettiin viime keväänä, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Kuka Mörkö-hahmon on luonut? Millaisesta mukista joit aamukahvisi? Tove Janssonin luomukset ovat esillä lähes joka päivä elämässämme, ja Janssonin keksimistä muumeista on tehty kaikkea lakanoista juomapulloihin. Kuitenkin lakanoiden ja juomapullojen ohella on unohdettu tyystin kunnianosoituksista arvokkain: liputuspäivä.

 

Onhan se totta. Muumituotteet tuovat piristystä päivään. Tuotteiden takana on kuitenkin kaupallisuus. Liputtaminen on kunnianosoituksista se, joka näkyy vuodesta toiseen, menipä juomapullo muodista pois tai ei. Suomesta löytyy monia naisia, jotka ansaitsisivat tällaisen kunnianosoituksen. Tove Jansson on ehdottomasti yksi heistä. 

 

Tove Jansson on yksi lähihistoriamme merkittävimmistä ja vaikutusvaltaisimmista kulttuurialan naisista. Hän toimi jo omana aikanaan esimerkkinä muille. Ei varmasti ollut helppoa olla julkisessa suhteessa saman sukupuolen edustajan kanssa 1900-luvulla, jolloin homoutta pidettiin sairautena. Jansson uskalsi olla oma itsensä eikä välittänyt yhteiskunnan normeista tai muiden paheksunnasta. Liputuspäivä olisi kunnianosoitus myös seksuaalivähemmistöjä kohtaan. 

 

On kummallista, miten Suomen kaltaisessa tasa-arvon edelläkävijämaassa voidaan liputtaa vain yhdelle naiselle – Minna Canthille. Tavallaan on ihan loogista, että Suomessa liputetaan lähinnä vanhoja miehiä, koska ennen vanhaan naisilla ei ollut miesten kanssa yhtäläisiä mahdollisuuksia edetä asemiin, joista voisi ansaita liputuspäivän. Tove Jansson nousi kuitenkin juuri silloin ennen vanhaan vahvana naisena haastamaan miesvaltaa. Eikö tämä juuri korosta liputuspäivän tarvetta?

 

Vuodesta 1935 vuoteen 1953 Jansson teki säännöllisesti piirustuksia esimerkiksi Garm-pilalehteen. Janssonin piirustukset olivat avoimia ja rohkeita, ja niissä oli huumoria ajan melko kireästä ilmapiiristä huolimatta. Vastoin Suomen virallista politiikkaa, Jansson ei tuonut piirroksissaan esille taistelutahtoa, isänmaallisuutta tai voitonhalua. Hän kuvaili sotaa sellaisena kuin se oli. Kaiken lisäksi Jansson signeerasi piirustuksensa, ja hän teki piirustuksia lukuisiin muihinkin pilalehtiin. Hän arvosteli siis avoimesti ja rohkeasti omalla nimellään Stalinin Neuvostoliittoa ja Hitlerin Saksaa. Mikäli Hitlerin Saksa olisi miehittänyt Suomen, Jansson olisi ollut pilapiirrostensa takia ensimmäisten joukossa matkalla keskitysleireille. Tämä rohkeus ja tietynlainen välinpitämättömyys on jotain, mitä pitäisi arvostaa enemmän.

 

Janssonin luomat hahmot toivat lohtua lapsille jo jatkosodan jälkeen ja tuovat yhä edelleen. Muumit ovat olleet osana suomalaisten lasten kasvua ja kehitystä. Tove Jansson on tarjonnut meille maailman, johon sekä lapset että aikuiset voivat uppoutua. Muumit ovat opettaneet meitä käsittelemään vaikeita aiheita, kuten yksinäisyyttä, erilaisuuden suvaitsemista ja anteeksiantoa. Muumien maailman ytimenä on toisista välittäminen. Siellä erilaiset persoonat elävät keskenään sulassa sovussa ja osaavat selvittää erimielisyydet puhumalla. Tove Janssonin menestyksestä kertoo jotain jo se, että kaikki suomalaiset tuntevat Janssonin nimen.

 

Lapsena Muumi-kirjat olivat jännittäviä tarinoita, joiden olisi toivonut jatkuvan ikuisesti. Monet lastenkirjat kuitenkin jäävät lapsuuteen, ja kun niitä lukee vanhempana, sisältö vaikuttaa liian yksinkertaiselta ja pelkistetyltä. Aikuisille Muumi-tarinat ovat kuitenkin kuin kokoelma sympaattisia ja elämänmyönteisiä kertomuksia, joiden teemoissa piilee lapsille paljastumattomia raskaita aiheita. Muumit ovat sukupolvia yhdistävä satujen sarja, joissa erityistä on se, että lapsena kuultuihin tarinoihin voi myöhemmin palata ja ymmärtää niistä jotain täysin uutta.

 

Suomi on pieni valtio, eikä täältä ole ikinä ollut helppoa lähteä kansainvälisille markkinoille. Janssonin kirjoittamat ja piirtämät tarinat ovat kuitenkin tavoittaneet jopa 20 miljoonaa lukijaa, ja japanilaiset luulevat, että muumeja asuu suomalaisissa metsissä. Janssonin kädenjälki lasten saduissa tunnetaan maailmanlaajuisesti, ja hänen taidenäyttelynsä kiertävät parastaikaa ympäri Japania valloittamassa Aasiaa. Kuinka moni muu suomalainen taiteilija on onnistunut maailman valloittamisessa yhtä hyvin? Sepä se, aika harva.

 

Heinäkuusta lokakuuhun on suomalaisessa kalenterissa lähes autiota liputuspäivien ja juhlapyhien osalta. Elo- ja syyskuussa ei ole ainuttakaan. Heinäkuussa vietetetään Eino Leinon eli runon ja suven päivää ja lokakuussa taas Aleksis Kiven eli suomalaisen kirjallisuuden päivää. Tove Janssonin liputuspäivä sopisi hyvin näiden väliin. Asiasta on aiemminkin käyty keskustelua, ja on tultu tulokseen, että Janssonin syntymäpäivä 9. elokuuta olisi sopiva ajankohta liputuspäiväksi.

 

Tove Jansson ehti saavuttaa urallaan paljon taiteen saralla, mutta silti hänelle ei ole myönnetty liputuspäivää. Samanveroisten saavutusten ansiosta liputetaan Suomessa monille miehille. Mikä saavutus on riittävä, jotta naisille voidaan liputtaa?

 

Reeta Hartikainen ja Linnea Turunen 18E

Reeta Hartikainen - muumikirjat