Karanteenikesä on edessä, ja luvassa on paljon sohvan pohjalla lojumista. Sen puuhan johtavana asiantuntijana päätin valikoida kaikelle lukiokansalle muutamia elokuvien ja sarjojen maailman särmikkäimpiä tapauksia. Jos siis jonakin päivänä löytää itsensä makaamasta sängyltä, sohvalta tai vaikka lattialta, suosittelen lopettamaan elämän tuhlaamisen ja kääntämään katsetta näiden kahden suoranaisen viihdetaiteen helmen suuntaan. Sillä älkäämme ikinä unohtako, että koronaeristys on liian lyhyt huonon viihteen katseluun.
Fargo
Fargo on Coenin veljesten samannimiseen elokuvaan pohjautuva televisiosarja, joka alkoi vuonna 2014 ja päättyi 2017 toistaiseksi kolmen kauden jälkeen. Sarja on hauskempi, mutta kolkompi kuin Coenin veljesten alkuperäinen elokuva, mutta minulla ei ole valittamista. Kolmisenkymmentä jaksoa mustaa huumoria, julmaa väkivaltaa ja talvisen keskilännen omalaatuisia käytöstapoja Coenin veljesten inspiroimana? Kyllä, kiitos!
Antologiasarjan tapahtumat sijoittuvat tuohon samaan pohjoisen Minnesotan ikitalveen kuin elokuvakin, mutta uusien hahmokavalkadien ja rikosten kautta sarja luo säälimättömän katsahduksen ihmisluonnon raakuuteen tasapainottaen verenvuodatusta kuitenkin hyvin ajoitetulla huumorilla ja muutamilla hurmaavan ihmisläheisillä roolisuorituksilla jäämättä elokuvan varjoon. Ja itseni kaltaisten alkuperäisen elokuvan ihailijoiden iloksi sarjaan on piilotettu useita pieniä ja vähän suurempiakin viittauksia elokuvaan.
Paljastaisin liikaa, jos lähtisin selittämään tarkemmin, mitä tekemistä sarjalla ja elokuvalla tarkalleen on toistensa kanssa. Se jääköön katsojien nähtäväksi. Sen kuitenkin sanon, että ehkä eniten sarja on Fargo-elokuvan sielunsisarus. Sen tapahtumien ymmärtäminen ei suinkaan vaadi elokuvan katsomista, mutta se totta kai auttaa ymmärtämään syvemmin tapahtumien merkitystä. Suurimmat yhtymäkohdat teosten välillä löytyvät nimenomaan tematiikasta.
Kaikki Fargon kolme kautta ovat loistavaa roolityötä ja nimekkäitä näyttelijöitä pullollaan. Kolmea kautta tähdittävät lukuisat Hollywoodin A-luokan näyttelijät, kuten Billy Bob Thornton, Martin Freeman, Kirsten Dunst, Patrick Wilson, Carrie Coon, Ewan McGregor, Mary Elizabeth Winstead ja monet muut. Muun muassa Chris Rockin tähdittämä neljäs kausikin on huhujen mukaan tulossa pian, kunhan COVID-19 saadaan alta pois. Nyt siis vain äkkiä katsomaan, ystävät hyvät.
Dolemite is my name
Aika ajoin minä päädyn katsomaan jonakin tavanomaisena perjantai-iltana elokuvan, joka vain sähköistää koko olemukseni, enkä ole ehkä vuosiin kokenut sitä tunnetta samalla tavalla, kun sen koin katsottuani Netflixin viime syksynä julkaiseman elokuvan Dolemite is my name. Se on elämäkerrallinen komedia legendan itsensä, Rudy Ray Mooren, elämästä ja siitä, kuinka hän käytännössä teki itsestään tähden yksin sitkeällä tahdonvoimallaan. Dolemite is my name on elokuva elokuvan tekemistä, ja tarinan keskiössä on Mooren yritys saada tuotettua 70-luvun alkupuolella blaxploitaation klassikoksi noussut rikoskomedia Dolemite.
Lienee ikuisuus siitä, kun Eddie Murphy on viimeksi nähty hyvässä elokuvassa. Odottelu on kuitenkin ollut sen arvoista, koska Murphyn roolityö Moorena on suorastaan uskomatonta katseltavaa. Dramatisoidessaan fiktiotakin erikoisemman tositarinan valkokankaalle Eddie Murphy saavuttaa juurikin sellaisen rohkeuden, rivouden ja röyhkeyden kuin Moore aikanaan. En tiedä mitä muuta sanoa. Olen vain niin iloinen siitä, että Murphylle on annettu vihdoin taas mahdollisuus tehdä taitojensa veroinen elokuva.
Eikä Murphy ole suinkaan ainoa loistava esiintyjä. Da’Vine Joy Randolph, joka on aiemmin ollut ainakin itselleni suhteellisen tuntematon nimi, säväyttää Mooren vastanäyttelijä Lady Reedin roolissa, ja Keegan-Michael Key on aina tervetullut näky kameran edessä. Kaiken kaikkiaan Dolemite is my name on vain niin pirullisen hauska, törkeä ja lämmittävä katselukokemus, että se sytyttää minussakin halun hypätä auton rattiin ja lähteä ajelemaan megafonin kanssa ympäri Tapiolan katuja käskien jokaista vastaantulijaa hylkäämään heti kaiken muun ja pistävän Dolemite is my namen pyörimään.
Riku Mentula 19E, elokuvien ystävä ja vihollinen
Vitsanen 