Atso
Ihka ensimmäiset valonsäteet osuivat Atson kasvoille. Sairaalassa sälekaihtimet olivat auki. Äiti oli lähtenyt ulos tupakalle ja isä oli maailman toisella puolella. Siellä oli yö.
Kukaan ei opettanut Atsoa ajamaan pyörällä tai taittelemaan origameja. Lokeron oveen permanenttitussilla piirretyt pilakuvat eivät lähteneet edes tärpätillä. Atso tönäistiin kiipeilytelineeltä alas. Äiti tuli kevätjuhlaan piilotellen viinapulloa takin sisällä. Välitunnilla Mirkku tarjosi tupakkaa puun takana. Nauru raikui.
Sormukset ostettiin kaupan irtokarkkihyllyltä. Mirkun silmissä kimmelsi onnellisuus. Lähiössä oli asunto myynnissä. Pian jo oli eteisessä kengät kokoa 18. Origamit taiteltiin ulosottokirjeistä. Ei Atso kyennyt katsomaan Mirkkua silmiin. Iltaisin istuttiin eri puolilla asuntoa. Aurinko nousi ainakin tuhat kertaa liikaa.
Atso oli kaivanut hautaa omien jalkojensa alle jo välitunnista lähtien. Lääkäri kertoi uutisista lasittunein silmin. Mirkku itki. Atso toivoi, että sälekaihtimet jätetään kiinni. Aurinko unohtui tanssimaan horisontin taakse.
Tyyne Turunen
Ronja
Lapsena Ronja söi aamupalaksi sokerimuurahaisia. Hän juoksi aina paljain jaloin ja ui alasti. Kotona häntä ei paljoa näkynyt, “Luonnon lapsi”, sanoi äiti. Ronja ei leikkinyt nukeilla, omiltaan hän oli leikannut hiukset pois. Alma sai uuden leluastiaston, Ronja pudotti kupin. Muut tytöt eivät kutsuneet häntä pyjamabileisiin, Ronja lähti soutamaan.
Opettaja soitti kotiin. Isä laittoi pikkuveljen opettamaan matikkaa. Koulujen jälkeen Ronja meni töihin lähikauppaan. Oli viikon poissa kun lähti patikoimaan. Antti tuli kylään kauluspaidassa. Se puhui vain kun kysyttiin. “Opiskelee lääkäriksi”, isä vakuutti. Kihlailmoitus laitettiin lehteen, ja Ronja oli viikon hiljaa. Häissä oli mekossa punainen koriste, seuraavana yönä Ronja ajeli päänsä.
Antti halusi perheen. Ronja karkasi Katjan kanssa Amerikkaan. “Siellä on ihmisen vapaampi olla”, sanoi Ronja kun perään soitettiin.
Helka Hostikka
Taija
Taija halusi olla kotileikeissä isä. Kotona äiti huusi. Taija nauroi, ja äiti huusi lisää. Taija ei tehnyt kuudennen luokan viimeisiä matematiikan tehtäviä. Hän ryömi pesukoneeseen ja opetteli ulkoa kaikki nimipäivät tammikuun kuudenteentoista asti. Taija vietiin sohvalle. Hän askarteli, kunnes pelottava mies saapui juttelemaan. Taija rikkoi ikkunan ja kipitti kotiin piiloon. Äiti ei löytänyt Taijaa kuivausrummusta ennen perjantaita. Taija sai kuin saikin psykologian ainestipendin. Hän antoi sen Susannalle. Susanna lähti Kirkkonummen Omnian veneenrakennuslinjalle. Taija jäi pelaamaan koulun Monopolia kuudella nappulalla. Vihreä voitti.
Taijasta tuli Tiimarin toimitusjohtaja. Hän adoptoi lapsen ulkomailta ja nimesi tämän Ilmariksi. Taija kieltäytyi palkkaamasta lastenhoitajaa ja jäi pitkälle äitiyslomalle. Loman aikana Tiimari meni konkurssiin. Taija kävi viime tingassa ostamassa vappupillejä ja kreppipaperia alennuksesta. Taija ja Ilmari muuttivat vantaalaisen kerrostalon kellariin. Taija peitti seinän mustat pisteet paperilla. Äiti tuli kylään. Taija näki painajaista.
Elias Mäkitalo
Neve
Kun Neve saapui kotiin, hän otti välipalaksi Alpron soijavanukkaan ja istui huoneensa pienen, puisen kirjoituspöydän ääreen. Hän otti tietokoneen repustaan ja avasi chatin. Viestien suoja-avaimet ja varmennukset välähtelivät näytöllä. Sopiiks kokous huomenna kello 16? Voidaan käydä aktion debriiffi ja kehittää meiän strategiaa. Neve klikkasi lähetä-nappulaa.
Hän avasi Ylen nettisivun, näpytteli hakusanoja ja selasi uutisia, Anton oli sanonut ettei niin kannata tehdä, siinä polttaa vain itsensä loppuun, taasko sä doomscrollaat? mutta Neve klikkaili uutisjuttuja, lyhyitä ja pitkiä, uutisten aikaväli oli melko suuri, hän tarkisti päivämääriä, näpräsi hiuksiaan, repäisi muutaman irti. Hän avasi Hesarin, osta HS Visio, hän sulki tietokoneen kannen ja löi sitä nyrkillään, nojasi päänsä käsiinsä.
Eikä Neve katsonut ulos, vaikka pihalla oli vain nurmikkoa ja muutama vanha koivu. Hänen pikkuveljensä oli katsonut Avaraa luontoa lauantaina ja Nevekin oli liittynyt seuraan, istunut hetken, ehkä kymmenen minuuttia, ja napannut sitten kaukosäätimen ja sulkenut ohjelman. Veli oli alkanut huutaa. Neven kädet olivat tärisseet. Äiti oli laittanut perheelle ruoaksi kermaista lohta, Neve oli istunut pöydässä, syönyt omatekemäänsä härkismakaronilaatikkoa katse lautasessaan. Kyllähän sä nyt voit vähän syödä kun mä tän teille rakkaudella tein! Neve hymyili ohuesti ja pudisti päätään hiljaa.
Tietokoneen hurina täytti Neven korvat ja hän repi kynsinauhojaan. Äiti, isä ja pikkuveli lentäisivät huomenna Teneriffalle. Kun Neve oli kuullut lomasuunnitelmista, hän kieltäytyi syömästä päivän. Neve puraisi sormensa paksua ihoa ja maistoi suussaan raudan. Hänen seinillään oli muutama suuri juliste ja pari pienempää esitettä, Jollei suuntaa muuteta vuoteen 2020 mennessä, voi tilanne edetä hallitsemattomaksi, Neve painoi puhelimensa virtanapista ja katsoi päivämäärää. 20.4.2021. Hän puristi puhelintaan niin, että hänen rystysensä valkenivat.
Linnea
Äiti ja isä tulivat aina hakemaan Linneaa yhdessä. Ala-asteella Linnean vatsaa tökittiin lyijykynillä. Kaksi poikaa puki Linnean takin päälleen. Kotona Linnea katsoi itseään peilistä. Äiti ja isä huolestuivat. “Onnea uusille ylioppilaille”, julisti rehtori. Linnea pääsi opiskelemaan lääketieteelliseen. Aamulla herättiin kuudelta käymään lenkillä ja kaikki päivän kotityöt hoidettiin ennen koulunalkua. Linnea rajasi kulmansa tarkasti. Silmäluomen syntymämerkki täytyi peittää. Koulussa kemian professori katsoi Linneaa silmiin. Linnea haisi hajuvedeltä ja oksennukselta. Öisin Linnea katsoi ikkunasta kuuta. Niitä oli yhteensä kolmekymmentäkuusi. Kolmaskymmenesseitsemäs kuu valaisi kahta hahmoa. Aamulla Linnea ei ottanut pilleriä. Apteekki oli liian kaukana. Pissa tahrasi kädet, kun Linnea katseli kahta punaista viivaa. Itku tahrasi posket, kun lääkäri tökki Linnean vatsaa. Äiti ja isä tulivat hakemaan Linneaa yhdessä. Linnea ei ainakaan tulisi olemaan yksin.
Anni Ropponen
Vitsanen 