Kouluaamut valkenevat päivä päivältä valoisampina, vaikka yön jäljiltä Etelä-Suomen päällä lepäävän pilvimassan paksuus aiheuttaakin vaihtelua trendiin. Muutaman viikon päästä valon määrä on kohonnut jo niin huimaksi, että sanomalehdissä päästään puimaan niin asiantuntijoiden, tavallisten pulliaisten kuin poliitikkojenkin lausuntoja elämänlaatua kohtuuttomasti heikentävistä historiallisista jäänteistä, kun kelloja käännetään tunnilla eteenpäin normaaliajasta kesäaikaan.
Kravun kääntöpiirin pohjoispuolellekin yhä lyhyemmän ja lyhyemmän matkan taittavaa auringonsäteilyä on kiittäminen myös lämpötilan kohoamisesta. Sen ansiosta lumipenkat kutistuvat ja katujen töyssyiset luistinradat hapertuvat jalan alla pirstoutuvaksi valkoiseksi keramiikaksi. Kutistuvan jään pinta-alaan käänteisesti verrannollinen vapaan asfaltin ala kasvaa kasvamistaan, minkä seurauksena myös huolella kylvetty hiekoitussepeli ja siitä hioutunut hieta ja hiesu paljastuvat. Kun jääkuoresta ei enää ole asfalttipinnalla jäljellä edes kirkkaasti kimaltavaa vettä, kuivat kivenhippuset nousevat tuulenpuuskissa katupölystä raskaaksi käyvään ilmaan.
Kevään merkit ovat näin ollen ehtineet jo kaupunkiin, ja jopa kouluarjen syvyyksiin uppoutuneet ovat saaneet huomata vuodenajan vaihtuneen. Työteliästä arkea piristävistä tapahtumista, kuten antoisista vierailuista ja vierailijoista, monipuolisista matkoista sekä yllätyksellisistä tempauksista, saadaan tosin nauttia eri oppiaineiden puitteissa tasaisesti ympäri vuotta innostavien opettajien ansiosta, mutta tietyt traditiot kuuluvat erottamattomasti vain kevääseen.
Abiturienttien penkinpainajaisia eli penkkareita vietettiin tutuiksi tullein menoin torstaina 8.2. Ennen vaivalla maalattujen lakanoiden ripustamista ja mielikuvituksellisesti pukeutuneen joukkion kapuamista rekkojen kyytiin koko lukio kokoontui liikuntasaliin seuraamaan aiempien vuosien kaavoja noudatellutta Abishow’ta.
Päivää myöhemmin toista vuotta talossa olevat opiskelijat pyörähtelivät samaisessa liikuntasalissa vanhojen tanssien merkeissä. Koska abiturientit olivat edellisenä päivänä lähteneet lukulomalle suurin elkein, julistivat vanhojenpäivää viettäneet kakkoset itsensä lukion vanhimmiksi. Vaikka lukion suojiin jää vielä kevään ylioppilasjuhlien jälkeenkin lukuisia neljännelle vuodelle jatkavia opiskelijoita, ja vaikka suinkaan kaikki eivät osallistu vanhojen tanssiaisiin, ovat perinteiset juhlapäivät ohjelmanumeroineen lukiovuosien odotetuimpia tapahtumia.
Valon voimistuessa talviväsymyksen aiheuttama kohme kaikkoaa ja ajatukset karkaavat uusille urille. Voimia tarvitaan, sillä ylioppilaskirjoitusten lisäksi neljännen periodin koeviikko lähestyy uhkaavaa vauhtia, ja tekemistä riittäisi muillakin saroilla. Vauhdilla vilistävät viikot kantavat kuitenkin myös lohdullista viestiä: viides periodi alkaa pian, ja silloin lukuvuodesta on jäljellä enää vaivainen viidesosa!
Vitsanen 