Moi! Mun nimi on Kalle Aaltonen ja olen tullut tänne Suomeen vuodeksi saatuani lukion suoritetuksi Hollannissa.
Olen aina asunut Alankomailla, kaupungissa Groningen, eli tämä on eka kerta että olen täällä pidempään kuin kesäloman verran. Jos ei kirjoitustyylini miellytä, se johtuu siis siitä että elämäni ensimmäiset äikäntunnit oli minulla nyt juuri vasta ekassa jaksossa. Suomentaitoni ja suomalaisen nimeni olen perinyt äidiltäni, joka on kasvattanut minut täydellisesti kaksikieliseksi.
Eroja kouluissa:
Suurin ero minulle suomalaisessa koulussa on ollut kurssien valinnan vapaus. Hollannissakin on jonkinlainen vapaus; pitää nimittäin valita jo lukion alussa mitä aineita kirjottaa, ja muita aineita ei koko lukioaikana tule olemaankaan. Myös kouluruoka on minulle kiva uudistus, kun Hollannissa otettiin vaan omia leipiä mukaan kotoota, jotka piti välkillä ehtiä ahmaista.
Kummalliset perinteet niinkuin nasutkin ovat aivan uusia minulla. Enkä ole koskaan ennen pukeutunut spurguksi tai opettajaksi koulussa.
Kannabista saa lain mukaan ostaa ja käyttää vapaasti kun on täyttänyt 18. Groningenista löytyykin yli 10 ”Coffee Shop”ia, Amsterdamista vielä paljon enemmän.
Tietoa Hollannista:
Noin puolet Hollannista on merenpinnan alapuolella (eikä niin kuin Suomessa järvenpinnan alapuolella). Tästä suomalainen nimitys ”Alankomaat” tuleekin.
Hollanti on noin 8 kertaa pienempi kuin Suomi, mutta väkiluki on noin 3 kertaa suurempi.
Vitsanen 