Matkamme Venäjälle alkoi pimeänä syysaamuna kello puoli kahdeksalta. Suuntana oli Viipuri, Suomen viimeisen kerran vuonna 1944 jatkosodassa Neuvostoliitolle menettämä kaupunki. Bussimatkamme sujui nopeasti ja pian olimmekin jo rajalla. Rajamuodollisuuksien jälkeen pääsimme jatkamaan matkaamme ja saavuimme ensimmäiseen välietappiimme, Viipuriin.
Tutustuimme kaupunkiin oppilasryhmän vetämän kierroksen avulla. Kaupunki oli täynnä kauniita jugend-tyylisiä rakennuksia, joista suurin osa oli kuitenkin päässyt ränsistymään pahemman kerran. Rakennusten seinät hilseilivät myös Suomen kauneimmaksi kaduksi 1930-luvulla äänestetyllä Vesiportinkadulla, ja kellotornikin oli korjauksessa. Kaupunki oli yhä kuitenkin kaunis, ja sen historiaa pystyi näkemään joka puolella. Vaikkemme nähneetkään Viipurin linnan tornia tai kellotornia niiden restauroinnin takia, oli mukava huomata, että niin monen rakennuksen korjaustyöt oli aloitettu eikä kaupunkia jätetä lahoamaan paikoilleen.
Päästyämme paikalle Summan taistelujen tapahtumapaikalle meidät vastaanotti ryhmä kummastelevia sotilaita, mutta jatkoimme rohkeasti syvien lätäkköjen ohi ja pensaiden läpi kenttähautausmaalle sekä Mannerheim-linjan bunkkerien jäänteille kuuntelemaan opiskelijoiden esitystä.
Päivän kestäneen matkustuksemme jälkeen saavuimme vihdoin Pietariin. Kaupungin laitamat olivat täynnä korkeita betonisia kerrostalolähiöitä ja muistuttivat minua Aasian suurkaupungeista. Keskustan rakennukset taas toivat mieleen Helsingin keskustan arkkitehtuurin. Asukkaita Pietariin mahtuu kuitenkin melkein yhtä paljon kuin koko Suomeen.
Kuvassa näkymä Viipurin linnan pihalta.
Toinen matkapäivämme kului suurilta osin Pietarin kaupunkiin tutustuen paikallisen oppaamme avustuksella. Me oppilaat olimme pareittain valmistelleet esitelmiä matkamme kohteista tai muista Venäjän historian merkittävistä tapahtumista ja kulttuurista. Näitä esitelmiä kuulimme kaupunkikierroksen lomassa muun muassa eri muistomerkeillä ja historiallisten rakennusten edessä. Kiertoajelun ja upean Venäläisen taiteen museon vierailun jälkeen palasimme hotellille valmistautumaan iltaohjelmaamme. Menimme yhdessä katsomaan Tšaikovskin Joutsenlammen upeaan historialliseen Mariinski-teatteriin. Maailmankuulu venäläinen baletti jäi varmasti monelle meistä mieleen matkan kohokohtana.
Viimeinen kokonainen päivämme Pietarissa alkoi kaupunkikierroksella. Saavuimme aamulla Eremitaasiin, Katariina II:n vuonna 1764 perustamaan hovimuseoon. Eremitaasi on yksi maailman suurimmista museoista, jonka seinien sisälle mahtuu lähes kolme miljoona taide-esinettä. Eremitaasin ja Talvipalatsin upeasti koristellut salit tuntuivat vain jatkuvan ja jatkuvan; seuraava sali aina edeltäjäänsä hulppeampi. Eräs mieleeni vahvasti jääneistä saleista oli ”kultainen sali”. Nimensä mukaan salin seinät ja katto oli kullattu ja koristeltu erilaisin koristeleikkauksin. Poistuessamme museosta saimme kuulla opiskelijoiden esityksen Eremitaasista ja sen rakennusten keskellä olevasta Palatsiaukiosta.
Päivän kohteita olivat myös upea Iisakin kirkko sekä Aleksanteri Nevskin hautausmaa. Luostarin tiluksilla sijaitsevalla hautausmaalla tutustuimme Venäjän moniin kulttuurihistoriallisiin vaikuttajiin, kuten Tšaikovskiin, joka on myös haudattu sinne. Oli hyvin mielenkiintoista kuulla hänen elämästään ja tuotannostaan sekä juuri edellisenä päivänä nähdyn baletin sävellys- ja koreografiointiprosessista.
Eremitaasin upeat sisätilat
Paluumatkallamme oli mutkia matkassa, kun tietyöt estivät reittisuunnitelmamme, emmekä lopulta päässeet pysähtymään Tali-Ihantalan taistelupaikalla. Kuulimme kuitenkin sinne suunnitellun esitelmän, ja bussimatkamme päättyi yhteiseen leffailtaan Tali-Ihantala -elokuvan ja tax free -karkkien merkeissä.
Matkakurssit antavat aivan erilaisen mahdollisuuden tutustua koulumme toisiin opiskelijoihin vuosikurssista riippumatta. Lähdimme kurssilta monta muistoa ja ystävää rikkaampana, kyrillisten aakkosten taito hallussa ja pää Venäjän ja Suomen yhteistä historiaa täynnä. Tahdon siksi kiittää jokaista kurssille osallistunutta oppilasta ja opettajia upeasta matkasta.
Kiitos! Спасибо!
Noora Pelkonen
Vitsanen 