Maailma tarvitsee taidetta

Kuka ei ole käynyt museossa?

Kuka ei ole pukenut vaatteita?

Kuka ei ole kuunnellut musiikkia?

Kuka ei ole lukenut kirjoja?

Taide vaikuttaa nykypäivänä kaikkialla, mutta on myös hyvä muistaa taiteen merkitys historiassa. Jo ennen nykyihmistä aikaisemmat ihmislajit ovat taiteen ja oman sisäisen luovuuden ansiosta selvinneet luonnon armoilta ja villieläimiltä. He ovat ilman aikaisempaa esimerkkiä keksineet erilaisia aseita, työvälineitä ja vaatteita sekä ovat löytäneet tavan tehdä tulta.

Taide on läpi  historian ollut tukipilarina yhteiskunnalle – taide on usein konkreettinen muistutus keskeisistä asioista yhteiskunnassa ja historiassa, se ottaa kantaa ja se symboloi.

Taide pitää sisällään paljon tuttua, mutta myös tuntematonta tarinaa. Esimerkiksi maailmankuulu Eiffel-torni rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889, ja pariisilaiset vihasivat sitä. Nykyään se on yksi maailman tunnetuimmista rakennuksista ja käyntikohteista. Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius on tuttu seitsemästä sinfoniastaan. Viimeisinä vuosina Sibelius kirjoitti vielä kahdeksannen valmiin sinfonian, mutta hermoromahduksen partaalla heitti koko teoksen takkatuleen.

Jopa tuhannen vuoden takainen taide on mukana nykytaiteessa ja näkyvillä meille kaikille ja niin myös tulee nykytaide olemaan tulevaisuudessa.

Maailma tarvitsee taidetta.

Nimenomaan kaikki. Jo tarhaikäisenä pienen lapsen maailma on täynnä mielikuvitusta värejä, leikkejä ja satumaailmoja. Lastenlauluissa- ja saduissa opetetaan lapsille maailmasta taiteen ja mielikuvituksen kautta. Päiväkodissa leikitään yhdessä, lauletaan lastenlauluja ja piirretään liiduilla. Lapsi saa jatkuvasti vaikutteita ympäriltään taiteesta. Kotona katsotaan telkkarista Pikku Kakkosta ja muumeja sekä pukeudutaan prinsseiksi ja prinsessoiksi. Kouluun mennessä luovuus alkaa luokka luokalta jäämään hieman pimentoon, mutta jokainen käyttää silti omaa ajattelukykyään kaikissa kouluhommissa. Läpi lapsuuden ja nuoruuden taide auttaa ihmistä kasvamaan mielikuvituksen ja luovuuden kautta ja tukee kehittymistä.

Jokaisella ihmisellä on oma henkilökohtainen kokemus ja käsitys taiteesta ja luovuudesta. Itse aloitin viulunsoiton kuusivuotiaana Espoon Musiikkiopistossa. Harrastus lähti käyntiin solistisilla tunneilla, joita seurasivat erilainen yhteismusisointi, orkesterit, teoriat ja lukuisat esiintymiset ja konsertit.

Ala-asteen lopussa päätin hakea musiikkiluokalle, joka on nykyistä tilannettani miettien luultavasti yksi parhaimmista päätöksistä elämässäni. Se avasi minulle uusia ovia, ja jo niin nuorena huomasin itsestäni paljon sellaisia asioita, mihin en tiennyt pystyväni. (Anni)

Ensimmäinen harrastukseni oli taideharrastus viisivuotiaana, ja se avasi uusia ovia muihin tekemisiin. Pienempänä taide toi minulle paljon elämyksiä, mutta en nähnyt sen merkityksiä vielä niin selkeästi. Näin jälkeenpäin katsottuna pienenä koettu taide on vaikuttanut muun muassa siihen, minkälaisesta taiteesta pitää, ja myös muihin elämän valintoihin. Taide on ollut erittäin isossa osassa minun ja varmaan kaikkien meidän elämää, vaikka emme sitä niin ajattelekaan. Se on avartanut maailmankuvaamme ja antanut tietoa maailmasta koko ajan lisää. (Matias)

Taide on läpi historian ollut tapa muokata maailmaa ja käsitellä asioita. Sillä otetaan kantaa ja tuodaan esille asioita esimerkiksi symbolismin ja huumorin avulla. Pilakuvat ovat hyvä esimerkki huumorin ja symbolismin yhdistymisestä. Niitä käytetään välineinä ottaa kantaa ja niiden avulla tehdään vaikeista ja yhteiskunnallisista asioista helpommin ymmärrettäviä. Niihin ihmisten on myös helppo samaistua, kun ne pysyvät samalla tasolla ymmärryksen kanssa. Usein isot asiat ja päätökset maailmalla saattavat tuntua naurettavilta, ja siksi huumorilla tuodaan esille asioiden todellisia luonteita ja ilmiselvyyttä. Pilakuvien piirrokset ovat usein yksinkertaistettuja, ja niissä on sanoma, joka koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Nykyään yhteiskunta levittää sanomaa, joka edistää täydellisyyden tavoittelua ja virheettömyyttä. Meidän mielestä taiteen ei kuulu olla suorittamista, eikä siihen tai sen harjoittamiseen ole mitään kaavaa. Taiteen ominaisuuksia ovatkin esimerkiksi vapaus, tahto ja hetkellisyys.

Artistit käyttävät tätä taiteellista vapautta taideteoksissa kertoakseen maailmalle tärkeistä asioista, kuten mielenterveysongelmista tai oikeuksista. Tässä liitettynä suomalaisen Pyhimyksen teksti Jättiläinen (2018), joka tuo hienolla tavalla esiin näitä asioita:

Mä oon vaan tää tunnetilojen tuuliviiri,

itsetuhosesti pyörin, en saa mistään kiinni

Kompastelen murusiin, pieniin ongelmiini,

mitätön, mitaton, rikkinäinen riimi

Emmä pyytäny et syntyisin tänne,

tyynyn alla sormet niin ku pyssy, ollaan yksinämme

Se vaatii yläkertaa kumpaankin nenään,

etten ala sun perään yläkertaan enää itkemään

Kaulassa ohjenuora: ”Ole mies”,

puolesta molempien umpikujaan oman tien

Maailma on kaunis mut niin julma,

niin kova vilu on mulla, mut ei kotii mihin tulla

Vielki mietin kenelle nää laulut teen,

mis mä oon, mihi meen, takerrun sun kaulukseen

Jättiläisen harteilta kaiken nähä koitan,

olallani oma poika

Yksinään me täällä ryömitään,

ei jäätävä tuuli laula meille, se laulaa lähteneille

Ympyrää kuin hyrrät pyöritään,

ja siinä kun mietin, mitä mä teen, niin sä tartut mua käteen

Hei, ethän pois mee,

en mä osaa elämää, ilman sua

Jäädään paikalleen, niin ei päivä päätykään,

ja hartioilta sun, mä kaiken nään

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten taidetta voi käyttää merkittävänä keinona puhua asioista, jotka jäävät usein vain päämme sisälle.

Vaikka on sanottu, että luovuus ja hulluus kulkevat käsi kädessä, on silti olemassa tieteellisiä todisteita siitä, että erilaiset taiteenmuodot vaikuttavat mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja niistä parantumiseen. On muun muass todistettu, että taiteella on vaikutuksia muistin laatuun, hyvään yleisterveyteen ja ajattelukyvyn laajuuteen. Esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastavilla ihmisillä voi olla tanssin kautta yhteys motoriikkaan, toiminnalliseen liikuntakykyyn, tasapainoon ja elämänlaatuun. Dementiaa sairastavien kognitiiviset prosessit saattavat edistyä, kun he katsovat taidetta. Kroonisista hengityssairauksista kärsiville laulaminen taas saattaa olla parantava tekijä hengityksen kannalta, ja musiikin kuuntelu voi auttaa aivoinfarktista toipumista parantaen aivojen muokkautuvuutta. Yleisesti taidetoiminta voi edistää positiivista mielenterveyttä, sopeutumiskykyä ja lisätä itsetuntemusta ja itsetuntoa. Se voi vähentää tai ehkäistä negatiivisuutta, syrjäytymisen ja masentuneisuuden tunteita ja surullisuutta.

Ja kun meistä kukaan ei luultavasti sairasta dementiaa, Parkinsonin tautia tai toivu aivoinfarktista, voimme miettiä, kuinka paljon taide vaikuttaa meihin tiedostamattamme. Taide kehittää myös muita taitoja ja ominaisuuksia, kuten hahmotuskykyä, ajattelutapoja tai tarkkuutta. Näitä käyttämällä saa parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Minuun itseeni taide vaikuttaa vahvasti. Erityisesti erilaiset tekstit ja musiikki auttavat rauhoittumaan, ja ne myös antavat uusia ideoita tekemisiin. Taiteen ansiosta mietin elämässä tärkeitä asioita, ja miellyttäväksi kokemastani taiteesta, sekä itsetehdystä että muiden tekemästä, tulee hyvä olo. Taiteen avulla muistamme, kuinka paljon on saatu aikaan maailmaa parantavia asioita. Ilman taidetta ei pystytä keksimään uutta tai täysin löytämään maailman saloja. Taide antaa tälle maailmalle tunnusmerkit, joiden avulla tiedämme, missä elämme. (Matias)

Taide muistuttaa meitä sekä hyvästä että pahasta ja tuo realistisen maailman esiin usein fiktiivisen tai kuvitteellisen maailman kautta. Tänä syksynä aloitin viimeisen vuoteni EMO:ssa viulistina. Opettajani on tuntenut minut melkein kolmasosan elämästäni, ja olen saanut hänestä viulunopettajan lisäksi myös keskeisen kasvattajan ja tuen arkeen. Tämä pätee kaikkien taideaineiden harrastusten opettajiin – olen ikuisesti kiitollinen siitä, miten he ovat valmistaneet minua elämään. Taiteen avulla olen pystynyt oppimaan itsestäni sekä muista ihmisistä ja myös tunnistamaan ja hyväksymään sellaisia asioita, mitkä ovat voineet olla vaikeampia käsitellä. Taiteen kautta saan koettua asioita erilaisilla tavoilla ja minun on helpompi lähestyä asioita, kun pystyn tulkitsemaan niitä monista eri näkökulmista. Minulla on myös paljon hauskempaa, kun ajattelen luovasti ja huomaan asioita, joita en välttämättä huomaisi ilman luovaa ajattelukykyä. Tämä kyky löytyy jokaiselta – sitä ei vaan saa pelätä käyttää. (Anni)

Maailma tarvitsee taidetta – eilen, tänään ja huomenna.

Anni Ropponen & Matias Garam