Yhtenä syyskuun hämäränä ja viileänä iltana kaksi äidinkielen opiskelijaryhmää suuntasivat nokkansa kohti Helsingin KOM-teatteria. Tarkoituksena oli mennä katsomaan kuuluisan norjalaisen näytelmäkirjailijan Henrik Ibsenin klassikkoteos Nukkekodin modernisoitua versiota. Nukkekoti-näytelmä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1879, ja se herätti aikanaan paljon paheksuntaa, koska näytelmä haastoi viktoriaaniset avioliittonormit ja herätti avointa keskustelua naisen ihmisarvosta sekä asemasta yhteiskunnassa.
Ennen teatteriesitystä jokaisen opiskelijan tuli lukea Ibsenin näytelmä, jota käsiteltiin myös yhdessä oppitunnilla. Tämän lisäksi yhdelle oppitunnille saapui KOM-teatterista yleisötyöntekijä, jonka tehtävänä oli pohjustaa tulevaa vierailuamme ja vastata meitä askarruttaviin kysymyksiin. Teatteriesityksen lomassa moni opiskelija sai ilokseen huomata, että näytelmän lukeminen ja yleisötyöntekijän vierailu auttoivat todella paljon esityksen seuraamisessa.
Vaikka osa opiskelijoista saapui paikalle hieman vastahakoisesti – veihän esitys kokonaiset 2,5 tuntia omasta vapaa-ajasta ja parempaakin tekemistä olisi ollut tarjolla – ilta osoittautui lopulta monin puolin antoisaksi ja hyvin miellyttäväksi. KOM-teatteri ei ollut entuudestaan kovinkaan tuttu opiskelijoiden keskuudessa, joten käynti oli monelle ihka ensimmäinen. Teatteri itsessään oli erittäin kiehtova, koska se poikkesi merkittävästi aivonystyröihimme pinttyneestä teatterin kuvasta – useampi oppilas ihastui jo itse teatteriin. Joitakin kuitenkin hieman hämmästytti teatterisalin sisäänkäynti – sisään kun tultiin lavan takaa ja tietyssä määrin jopa lavasteiden läpi – toisaalta pääsimme ainakin tarkastelemaan lavasterakennelmaa tavallista lähempää.
Oppilaiden keskuudessa esitys otettiin vastaan positiivisin mielin ja moni totesikin, ettei esitys vastannut “tyypillistä” tylsää teatteriesitystä – erityisesti äänimaailma oli varsin onnistunut ja se elävöitti loistokkaalla tavalla esitystä. Vilkasta ajatustenvaihtoa syntyi, kun alkuperäisteosta alettiin vertailla 2020-luvulle sijoitettuun versioon – teatterivierailu oli todella mieleenpainuva ja ajatuksia herättävä kokemus.
Sinä syyskuisena iltana teatterin katsomo oli tupaten täynnä viimeistä istuinta myöten – vapaata paikkaa etsiessään jännitys tulevasta esityksestä tiivistyi entisestään. Katsojien joukossa sattui istumaan muuan tunnettu tanssija ja koreografi Jorma Uotinen. Vaikka emme kehdanneet häiritä Uotista menemällä tiedustelemaan hänen mietteitään esityksestä, saimme kuitenkin huvittuneina fiilistellä hänen läsnäoloaan paria penkkiriviä taaempana.
Kun seuraavalla oppitunnilla kysyttiin, lähtisivätkö oppilaat jatkossakin samankaltaiseen esitykseen, suurin osa vastasi jokseenkin myönteisesti – summa summarum teatterivierailu oli erittäin onnistunut kokemus 🙂
Henkilökohtaisesti haluan suositella näytelmää ihan jokaiselle kaduntallaajalle, sillä näytelmän aiheet ja teemat ovat entistäkin ajankohtaisempia meidän modernissa yhteiskunnassamme.
Vitsanen 