Presidenttiehdokkaiden vierailuja
Presidentinvaalien alla koulullamme vieraili kaksi presidenttiehdokasta. Kolmen vierailijan lisäksi saimme videotervehdyksen neljältä ehdokkaalta. Koulullamme vierailivat Pekka Haavisto sekä Mika Aaltola. Jussi Halla-ahon oli myös määrä vierailla koulullamme Aaltolan kanssa samaan aikaan, mutta Halla-aho perui vierailunsa viime metreillä aikataulusyihin vedoten.
Ensimmäisenä koulullamme vieraili 11.12.2023 Pekka Haavisto, ja oli Ines Suomisen ja Alvar Smedsin haastateltavana. Täysi auditorio odotti innoissaan ja jännittyneenä hieman myöhässä olevaa ehdokasta. Saapuessaan Haavisto sai raikuvat aplodit innokkaalta yleisöltä. Tunnelma salissa oli koko tilaisuuden ajan iloinen, ja Haavisto herätti kuulijan mielenkiinnon vastauksillaan. Haastattelijat esittivät Haavistolle lukion opiskelijoiden keksimiä kysymyksiä.
Haavisto esiintyi rauhallisesti ja puhui oman etunsa puolesta. Hän kertoi näkemyksiään liittyen muun muassa Gazan tilanteeseen sekä Venäjän ja Suomen suhteeseen. Vastaukset olivat tarkkaan harkittuja, informatiivisia ja turvallisia. Ehdokas vältti radikaaleja ja mielipiteitä jakavia vastauksia. Toisaalta vastaukset olivat selkeitä, ja Haavisto käytti ymmärrettävää kieltä ja sanastoa, mikä teki tilaisuudesta miellyttävän myös nuoremmalle yleisölle.
Toinen presidenttiehdokas Mika Aaltola vieraili koulussamme 12.1.2024. Aaltolaa oli auditoriossa kuuntelemassa runsaslukuinen yleisö. Aaltolan turvamiehen mukaan tilaisuus oli ehdokkaan suurin vaalitilaisuus. Tiiviistä tunnelmasta ja Halla-ahon puuttumisesta huolimatta tilaisuus kuitenkin onnistui hyvin.
Verrattuna Haavistoon Aaltolan tentti oli paljon hidastempoisempi. Yleisön tunnelma oli myös välillä hieman väsynyt ja tylsistynyt. Tämäkin haastattelu koostui lukiolaisten keksimistä kysymyksistä, nopeat vastaukset -osiosta sekä yleisöä osallistavista kyllä tai ei -kysymyksistä.
Aaltolan vastaukset venyivät pitkiksi yksinkertaisissakin kysymyksissä. Esimerkiksi ulkopolitiikkaan liittyviin kysymyksiin Aaltola vastasi kertomalla varhaiskasvatuksesta ja koulutuksen ongelmista Suomessa. Aaltola on presidenttiehdokkaana ilman poliittista taustaa ja painottikin tätä useasti vastauksissaan. Verrattuna Haavistoon Aaltolan vastaukset sisälsivät paljon ammattikieltä, joka ei välttämättä kaikille kuuntelijoille auennut.
Aaltolan tentti kesti noin tunnin. Haastattelun aikana kuultiin myös Jutta Urpilaisen, Li Anderssonin, Olli Rehnin sekä Alexander Stubbin videotervehdykset. Urpilaisen video oli kevyt ja hauska. Hän kertoi elämänsä biisistä sekä urapolustaan ja haaveistaan. Anderssonin video oli Urpilaiseen verrattuna paljon asiallisempi ja vakavampi. Hän painotti videollaan arvopohjaisen ulkopolitiikan tärkeyttä. Rehn oli kuvannut videonsa kirjakaupassa ja kertoi siinä nuoruuden unelmistaan. Stubbin video taas oli Anderssonin videon tavoin asiallinen. Stubb puhui Venäjän ja Suomen kahtiajakautumisen uhkista. Aaltola halusi komentoida videoita ja mainitsi nähneen myös muilla kouluvierailullaan kollegoidensa videotervedyksiä ja oli positiivisesti yllättynyt, kun videot eivät olleet samoja eri kouluissa.
Varjovaalit
Presidentinvarjovaalit eli Tapiolan lukiossa järjestetyt presidentinvaalit pidettiin 12.1.2024. Tapiolan lukion opiskelijoista äänesti 44 % eli noin 200 lukiolaista vajaasta 500 koulumme opiskeijasta. Tapiolan lukion presidentinvaalit voitti Alexander Stubb, joka sai 45,9 % äänistä. Toiseksi sijoittui Pekka Haavisto, joka sai 30 % äänistä, ja kolmanneksi Li Andersson 10,6 prosentin äänimäärällä. Viimeisenä listalle sijoittui Harry Harkimo, joka ei saanut yhtään ääntä. Tapiolan lukion tulos noudattelee uutislehtien gallupeja.
Valtakunnallisesti suomalaiset nuoret äänestivät Stubbin voittoon 21,52 prosentin äänimäärällä. Toisena listalla oli Jussi Halla-aho 20,84 prosentin äänimäärällä. Halla-aho sijoittui neljänneksi Tapiolan lukion nuorisovaaleissa 5,5 prosentin äänimäärällä.
Sunnuntaina 28.1. selvisi presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulokset. Stubb ja Haavisto pääsivät kumpikin toiselle kierrokselle. Valtakunnallisesti nuoret äänestivät Stubbin voittajaksi ja niin kävi myös ensimmäisellä kierroksella oikeissa vaaleissa. Stubb sai äänistä 27,2 % eli 882 113 ääntä. Nuorisovaaleihin verrattuna erona oli kakkossijalle noussut Pekka Haavisto. Nuorten äänillä kakkospaikalle olisi sijoittunut Jussi Halla-aho.
Lopulta Suomen kansa valitsi 11.2. nuorten tavoin Suomen 13. tasavallan presidentiksi Alexander Stubbin. Kyllä nuoret tietävät!
Teksti Roosa Ritala, Ines Kangas, Amos Nisunen ja Totti Mäenpää
Kuvat Sanni Tella
Vitsanen 